Kestävän kehityksen talousohjelma

TURUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TALOUSOHJELMA

Hyväksytty vihreän valtuustoryhmän kokouksessa 12.10.2008

Vihreiden lähtökohtana talouden hoitoon on kestävä talous. Se tarkoittaa, että tulorahoituksella on rahoitettava menot. Velkaantuminen eli tämän päivän palvelujen kustannusten maksamisen siirtäminen lapsillemme ei ole moraalisesti hyväksyttävää. Myös kuntalaki edellyttää talouden tasapainoa.

Vihreä valtuustoryhmä on huolissaan kaupungin talouden tilasta ja siitä, että kaupungilla ei ole hyväksyttyä talousohjelmaa. Vihreät ovat allekirjoittaneet ryhmien välisen sopimuksen, jonka mukaan kaupungin käyttötalouden tavoitteena on tasapaino. Näistä syistä valtuustoryhmä on laatinut tämän talousohjelman.

Turussa on siirryttävä oikeasti kestävän kehityksen budjetointiin, jossa budjetin yhteydessä asetetaan ekologiset, sosiaaliskulttuuriset ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Näitä tavoitteita tulee seurata tilinpäätöksen yhteydessä. Edellä mainitut kestävän kehityksen tavoitteet tarkoittavat kaupungin ympäristöpääomasta huolehtimista ja painopisteen siirtämistä tulipalojen sammuttamisesta niiden syttymisen ehkäisemiseen.

Turun on sopeutettava toimintansa tuloihin ja etsittävä mahdollisuuksia tulopohjan vahvistamiseen palvelujen turvaamiseksi. Talouden kestävyys on nähtävä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan siten, että Turun talous on taloudellisen kestävyyden lisäksi ekologisesti ja sosiaalikulttuurisesti kestävä. Taloudellinen kestävyysedellyttää, että otetaan huomioon eri ratkaisujen pitkän aikavälin kokonaistaloudellisuus. Esimerkiksi emme kannata â€lypsävien lehmienâ€ myymistä lyhyen aikavälin voiton takia tai kiinteistöjen hoidon ja kunnossapidon laiminlyömistä säästöjen nimissä.Ekologinen kestävyys tarkoittaa, että päätöksenteossa mietitään aina sen ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten laiminlyöminen ei ole pitkällä aikavälillä taloudellisestikaan mielekästä. Esimerkiksi kaupunkirakenteen hajauttaminen vääränlaisella kaavoituksella ei ole ekologisesti eikä taloudellisesti kestävää. Energiansäästöohjelma tuo ympäristöhyötyjen lisäksi taloudellisia hyötyjä. Sosiaaliskulttuurinen kestävyys tarkoittaa, että kaupungin taloutta hoidetaan tasa-arvoisesti siten, että heikommassa asemassa olevien väestöryhmien tilanne vahvistuu. Esimerkiksi pientuloisten tai eri kulttuuriryhmiin kuuluvien syrjäytymistä tulee ehkäistä. Syrjäytymiskehityksellä on myös vakavat taloudelliset seuraukset.

Päätöksenteko ja hallinto

Hyvinvointia kaikille. Hyvinvointi- ja terveyseroja tulee kaventaa ja siirtyä korjaavasta ennalta ehkäisevään toimintaan. Vetovastuu on asiassa kaupunginhallituksella ja se on oltava kaikkien hallintokuntien keskeinen tavoite. Koska yksinäisyys on merkittävä ongelmien aiheuttaja, kaupungin on toiminnallaan vähennettävä yksinäisyyden syitä. Liikunta-, kulttuuri- nuoriso- ja koulutuspolitiikka ovat oikein hoidettuna ennakoivaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Niiden hyvä hoito vaatii Turun liian jyrkkien hallintorajojen ylittämistä. Syrjäytymisvaarassa oleville perheille, yksilöille, ryhmille ja kaupunginosille tulee antaa erityistä tukea. Vaikeasti työllistettävien työllistämiseen on osoitettava eritystukea. Ikääntyville on turvattava aktiivinen kansalaisuus yksinäisyyden ja sitä kautta sairastuvuuden ehkäisemiseksi. Heidän on voitava asua kotona mahdollisimman pitkään; tätä edesauttavat esteettömyys, kotiin tuotavat palvelut, omaishoito ja yhteisasuminen.
Talouden toimintoja tehostettava. Talous pitää kunnostaa tehostamalla toimintaa ja karsimalla byrokratiaa ja turhia rutiineja. Kaupungin erilaiset määräykset on perattava ja katsottava, mitkä sitovat turhaan henkilöstön työaikaa tuottavan toiminnan sijaan. Sopimusohjausmallista on kehitettävä toimiva järjestelmä kaupunginhallituksen ja hallintokuntien välille. Sen avulla on parannettava toiminnan tuottavuutta ja joustavuutta.
Riskit hallintaan. Kaupungin sisäistä valvontaa on hyödynnettävä paremmin ja riskit tunnistettava ja saatava hallintaan.
Kilpailuttamisessa on laskettava kaikki vaikutukset.Kilpailuttamisessa on oikea-aikaisuuden lisäksi otettava aina huomioon kuntalaisten ja konsernin kokonaistaloudellinen pitkän aikavälin etu.
Konserniohjausta vahvistettava. Kaupungin pitää pystyä paremmin valvomaan ja ohjaamaan konserniyksikköjä siten, että koko kaupungin ja kaupunkilaisten edusta pidetään paremmin huolta. Uusista konserniohjeista on päätettävä pikaisesti.
Aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kaupungin elinkeinopolitiikan on oltava aktiivista; Turkuun tulee luoda luova ja kannustava ilmapiiri, jossa syntyvät uudet yritysideat.
Avointa päätöksentekoa. Turussa tulee siirtyä avoimempaan päätöksentekoon ja virkamiesvalmisteluun, joita eivät ohjaa päättäjien taloudelliset taustakytkökset. Työtehtävät on perustettava todelliseen tarpeeseen eikä puolueiden tarpeeseen saada poliittisesti nimettyjä virkamiehiä.
Toimintojen tunteminen on kehittämisen edellytys. Kaupungin strategiset ydinprosessit on kuvattava, jotta toiminnan pullonkaulat ja kehittämiskohteet löydetään. Hallintokunnissa on saatettava loppuun ydin- ja tukiprosessikuvaukset. Niiden tunnistamisen ja hallinnan avulla tulee kehittää toimintaa ja tuottavuutta.
Talouden seurantaa kehitettävä. Kaupungin talouden seurannan reaaliaikaisuutta ja ennustettavuutta on parannettava.
Kehittämis- ja hanketoiminta paremmin kaupunkia palvelemaan. Kaupungin kehittämis- ja hanketoiminta on kytkettävä paremmin kaupungin strategisiin linjauksiin ja koordinointi pitää keskittää vastuutetulle organisaatiolle tai viranhaltijalle.
Hyvää työnantajapolitiikkaa. Kaupungin on työnantajana huolehdittava työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Työntekijät pysyvät terveinä ja jaksavat työskennellä työuransa loppuun asti esimerkiksi työkierron ja uudelleen kouluttautumisen avulla. Kaupungin johtamista on kehitettävä, mutta se ei tarkoita uusien johtovirkojen perustamista ja konsulttipalvelujen ostamista. Työnkiertoa tulee lisätä.
Tietohallinto on yhtenäistettävä. Kaupungin tietojärjestelmät on yhtenäistettävä ja järjestelmien kehittämisen ohjaus on keskitettävä keskushallintoon. Konsulttiselvityksen mukaan tietohallinto voidaan toteuttaa edullisemmin. Nyt toteutuksessa on ryhdyttävä toimeen.
Uusi teknologia käyttöön. Mobiili- ja muuta tekniikkaa on hyödynnettävä turhan kulkemiseen käytettävän ajankäytön välttämiseksi. Videoneuvottelut, etäkokoukset ja sähköpostin tehostettu käyttö vähentävät perinteisten kokousten ja liikkumisen tarvetta.
Avustukset hallintaan. Kaupungin yhteisöille maksamien avustusten hallinto on saatava yhtenäiseksi. Tätä varten on perustettava keskitetty avustusrekisteri. Myönnettyjä avustuksia koskevat rekisteritiedot on oltava nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Kolmannen sektorin avustuksia tulee hyödyntää siten, että niiden vastineeksi kolmas sektori on mukana ennalta ehkäisevässä sosiaali-, nuoriso- ja eläkeläistyössä. Avustuksia ei tule jakaa puoluepoliittisin perustein. Kaupunginvaltuustolle tulee antaa vuosittain raportti yhteisöille maksettavista avustuksista.
Ei toriparkille. Toripysäköintiä ei tule toteuttaa. Riskinä on koko hankkeen kaatuminen veronmaksajien maksettavaksi, vaikka yrittäjät maksaisivatkin osan pysäköintilaitoksesta. Toriparkin 4,5-6 vuotta kestävästä rakentamisesta aiheutuisi kaupungille suuret tappiot joukkoliikenteestä, torikaupan menetetyistä vuokratuloista sekä keskustan kaupan alentumisen vuoksi alentuneista verotuloista. Kaupunki joutuisi hankkeeseen kuitenkin mukaan, koska torin kunnostusta ja torin kioskeja ja huoltorakennuksia ei voitaisi taloudellisesti erottaa pysäköintilaitoksen rakentamisesta.
2011 hyödynnettävä. Kulttuuripääkaupunkivuosi on hyödynnettävä mahdollisuutena, joka tuo kaupunkiin uudenlaista toimintaa, yritteliäisyyttä ja pysyviä voimavaroja.
Autojen käyttö hallintaan. Logistiikan ostopalvelujen käytön laajentamisen kustannuksista on tehtävä selvät laskelmat, että päädytään kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun. Kaupungin on siirryttävä henkilökunnan oman auton käytön tukemisesta yhteiskäyttöautoihin. Pelastustoimen autohankinnat tehtiin väkisin leasingina, jolloin menetettiin merkittävä valtionosuudet - tällainen ei saa toistua.
Kokouspaperit sähköisiksi. Kaupunginhallituksen kokoukset tulee ensi tilassa muuttaa paperittomiksi ja muiden sellaisten hallintokuntien, joissa se on taloudellisesti parempi vaihtoehto, vaiheittain sen jälkeen. Tämä vaatii myös asennemuutoksen, jotta asiakirjoja ei turhaan tulosteta. Kaupungin materiaalin käyttöä tulee tehostaa, esimerkiksi tulostukseen on asetettava kaksipuolinen tulostus vakio-oletukseksi.
Tulospalkkiojärjestelmä otettava käyttöön. Turun kaupungin työntekijät ja hallintokunnat on sitoutettava talouden hallintaan ja toimintaan tulospalkkiojärjestelmän kautta.
Investoinnit hallintaan. Pitkän aikavälin investointisuunnitelma on hyväksyttävä ja siihen on sitouduttava. Investointien vähentäminen ei saa johtaa käyttömenojen tai korjausvelan kasvuun. Investointi voidaan tehdä myyntitulojen lisäksi velkarahalla, jos se on pitkällä aikavälillä kokonaistaloudellisesti perusteltua. Uusinvestointien kohdalla on kiinnitettävä enemmän huomiota uudisrakennusten käytön aikaisiin ylläpitokustannuksiin. Investointien (maanhankinnasta rakentamiseen) tulee palvella kaupungin perustehtävää ja -tavoitteita.
Kotitalousneuvonta työväenopistoon? Kotitalousneuvonnan siirtäminen kuluttajatoimistosta työväenopistoon kannattaa selvittää. Todennäköisesti se on kokonaistaloudellisempi ratkaisu ja voi jopa lisätä palvelujen saatavuutta kaupunkilaisten kannalta. Henkilöstö voidaan siirtää työväenopiston henkilökunnaksi.
Työsuhdematkaliput muillekin. Kaupungin tulee aktiivisesti kannustaa muita työnantajia siirtymään työsuhdematkalippuihin, etenkin sairaanhoitopiiriä.
Yhteistyöhön naapurien kanssa. Turun hallintoa, päätöksentekoa ja taloutta on uudistettava niin, että Turku on naapurikunnille houkutteleva sekä yhteistyö- että mahdollisesti liitoskumppani. Turulla ei ole varaa ylimielisyyteen naapureita kohtaan, vaan seudullista yhteistyötä tulee lisätä konkreettisin hankkein.
Mallia muualta. Kaupungin on benchmarkattava hyviä käytäntöjä muista Suomen kunnista toimintatapojen tehostamiseksi.
Verot ja taksat kohdalleen. Kaupungin kiinteistöveron taso on asetettava niin, että sillä voidaan kattaa vähintään infrastruktuurin ylläpito ja talvikunnossapito. Yksityisen maan kaavoitustaksa on asetettava vastaamaan todellisia kaavoituskuluja, ellei kyseessä ole kaupungin kokonaisedun mukainen hanke.
Veronkorotus on mahdollinen. Jos kaupungin taloutta ei muuten saada kuntoon, on kaupungin nostettava veroprosenttia. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan taloutta on edelleen kehitettävä. Kuntalaisille tärkeiden palvelujen alasajo tai velkaantuminen eivät ole todellisia vaihtoehtoja.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen tuotava hyötyjä palveluihin ja talouteen. Yhdistämisessä on karsittava byrokratiaa. Päällekkäisyydet tulee poistaa, toimitilojen käyttöä tehostaa ja luoda vanhuspalveluun paremmat toimintatavat. Toiminnan tuottavuudelle kasvulle on asetettava selkeät tavoitteet.
Palveluverkko tehokkaammaksi. Palveluverkkoa on tarkasteltava kattavamman ja yhdenvertaisemman palveluverkon luomiseksi siten, että pitkällä aikavälillä henkilöstökuluja voidaan vähentää. Tilojen yhteiskäyttöä kolmannen sektorin ja yksityisten palvelutarjoajien kanssa tulee kehittää mm. yhteisillä matalakynnys-palvelupisteillä. Palvelusetelien hyödyntämistä tulee kehittää.
Perusterveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon on satsattava.Tällöin vähenevät erikoissairaanhoidon tarve ja kustannukset.
Monipuoliseen asukasrakenteeseen kaikkialla. Kaupungin on luotava eri asuinalueille monipuolinen asukasrakenne, mikä ehkäisee slummiutumiskehityksen ja sitä kautta ongelmien syntymisen.
Kotisairaalan toimintaa on laajennettava. Kotisairaalassa esimerkiksi syöpäpotilaat ja suonensisäistä lääkitystä tarvitsevat voidaan hoitaa kotona heidän omalla suostumuksellaan. Helsingissä saatujen kokemusten mukaan kotisairaanhoito on inhimillisempi ja edullisempi vaihtoehto kuin tavallinen sairaalahoito.
Toimintoja yhteen. Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen päällekkäiset toiminnot tulee karsia ja kehittää tilojen yhteiskäyttöä sekä käyttää yhteisiä hallinto- ja tukipalveluja.

Opetustoimi

Päivähoito ja opetustoimi yhteen. Päivähoito ja opetustoimi on kiireellisesti yhdistettävä hallinnollisesti. Tällöin muodostuu kasvatuksellinen jatkumo päivähoidosta esiopetuksen kautta alaluokille. Myös tilojen yhteiskäyttö tulee mahdolliseksi.
Päivähoidon ensisijainen tehtävä on varhaiskasvatus eikä sosiaalitoimen asiakkuus.
Koulut ja päiväkodit lähelle. Päivähoito ja 1-2 luokkien opetus tulee järjestää kaupunkialueella kävelyetäisyydellä kotoa, osin hyödyntäen samoja tiloja ja tukipalveluja. Peruskoulu on järjestettävä lähelle lasten ja nuorten koteja elinkelpoisiksi, suurelta osin yhtenäiskouluiksi joihin on turvalliset pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet. Lukio-opetus on keskitettävä hyvin pyörällä ja joukkoliikenteellä saavutettaviin yksikköihin. Ensisijaisesti on hyödynnettävä hyväkuntoiset tai kohtuullisin kustannuksin peruskorjattavat rakennukset ja vältettävä uudisrakentamista.
Lukiot ja ammattikoulut on yhdistettävä saman hallinnon alaisuuteen. Säästöä syntyy päällekkäisten hallinto- ja tukitoimen karsimisen lisäksi tilojen yhteiskäytöstä. Lukiot ja ammattikoulu säilytetään erillisinä koulumuotoina. Tässä yhteydessä voidaan luottamushenkilöhallinto selkeyttää perustamalla suomenkieliset perusopetuslautakunta sekä lukio- ja ammattiopetuslautakunta sekä ruotsinkielinen opetuslautakunta. Jaostot ja koulujen johtokunnat ovat turhaa byrokratiaa ja ne voidaan lakkauttaa. Opettajien valitseminen tulee siirtää tulosvastuullisten rehtorien tehtäväksi.
Syrjäytymistä on ehkäistävä. Kouluissa on oltava resursseja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Syrjäytymisvaarassa olevien alueiden kouluihin on suunnattava lisäresursseja pienryhmä- ym. toiminnan hoitamiseksi. Opistojen on otettava vastuuta syrjäytymisvaarassa olevien ja maahanmuuttajien kouluttamisesta opetusministeriön suositusten mukaisesti. Palvelusetelien käyttöä aikuiskoulutuksessa tulee kehittää ja mahdollistaa niiden avulla syrjäytymisvaarassa olevien pääsy opiskelemaan.
Maahanmuuttajille koulutusta. Maahanmuuttajia ei saa sulkea ammattikoulutuksen ulkopuolelle kielikokeiden avulla ja siten lisätä heidän syrjäytymisriskiään. Tulee kehittää opetusta, jossa voi samaan aikaan oppia ammattiin ja suomenkieltä. Kaikkien maahanmuuttajien suomenkielen opetus tulee turvata esimerkiksi palvelusetelien avulla.
Palvelua äidinkielellä. Työvoimapulan ehkäisemiseksi Turun seudulla on turvattava ruotsinkielinen ammattiopetus.
Ammattikorkeakouluille yhteistyötä. Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee vahvistaa ja mahdollista fuusiota selvittää. Loimaan kanssa on jatkettava neuvotteluja siitä, kuinka Loimaa voi olla turvaamassa ammattikorkeakouluopetuksen jatkumisen Loimaalla.

Maankäyttö ja rakentaminen

Ei himmeli-Turkua. Turun kaupunkirakenteen kehittämisen on perustettava taloudellisesti ja ekologisesti kestävään hallittuun kaupunkirakenteen täydentämiseen. Nykyistä infrastruktuuria ja palveluja hyödyntävät Turun keskustan ja lähiöalueen täydennysrakentamiskohteet on toteutettava. Lapsiperheille tulee tarjota mahdollisuus asua keskustassa huolehtimalla siitä, että keskusta-alueella on tarjolla viihtyisiä perheasuntoja. Hirvensalon ja Maarian asuntoalueet tulee täydentää toimiviksi kokonaisuuksiksi. Satavan ja Kakskerran saarien kaavoituksessa tulee keskittyä hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja lähipalvelujen alueelle. Kaupunkirakenteen hajautuminen ajaa kaupungin kalliisiin infrainvestointeihin ja esimerkiksi joukkoliikenteen käyttökustannusten kasvuun. Kaupungin on panostettava kaupunkimaisen asuntorakentamisen laatuun, kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen.
Yleiskaava uusiksi ja jopa yhteiseksi. Maa-alueiden kaavataloudellisesti parhaaseen käyttöön päästään laatimalla koko kaupunkialueelle yleiskaava, ja mahdollisesti yhdessä naapurikuntien kanssa. Kaupunkirakenteen hallitsematonta hajautumista tulee välttää. Rakentamisesta kaupungille aiheutuvat kokonaiskustannukset tulee aina selvittää ja kaavaselostuksiin liittää kaupungin kannalta oleelliset kaavataloudelliset laskelmat. Kaavoituksessa ei saa säästää vähentämällä eri vaihtoehtojen tarkastelemista ja demokratian toteuttamista.
Pyörätiet keskustaan. Keskustan pyörätieverkko on toteutettava. Se vähentää paineita muihin liikenne-investointeihin sekä mahdollistaa pyöräilyn lisäämisen. Pyöräily on hyvää ennalta ehkäisevää hyötyliikuntaa.
Infran kustannukset katettava. Tonttimyynnin ja maankäyttökorvauksien tulisi pääsääntöisesti kattaa kaikki infrastruktuuri-investoinnit.

Kaupungin liikelaitokset

Tuoton arviointi uusiksi. Kaupungin yhtiöiden tuotto tulee arvioida konserninäkökulmasta siten, että otetaan huomioon yhtiön kaupungille tuottamat hyödyt eikä pelkästään kaupungille jäävää tuloutusta. Sama koskee tilaliikelaitosta.
Osaamista kilpailutukseen. Uusien liikelaitosten myötä tulee niiden kilpailuttamisosaamista vahvistaa. Kaupungilla ei ole varaa taidemuseon kaltaisiin virheisiin pienemmissäkään talotoimen kilpailuttamissa urakoissa.
Liikelaitokset yhteistyöhön. Liikelaitosten yhteistyön on oltava sujuvaa ja töiden päällekkäisyyksiä tulee välttää, esimerkiksi kaivutöiden samanaikaisuutta tulee tehostaa. Kiinteistönhoidon ja muiden liikelaitosten henkilöstön työtehtäviä voidaan monipuolistaa, jolloin liikelaitosten rajat ylittämällä voidaan töitä tehdä tehokkaammin.
Ruokapalvelut ja kiinteistönhoito yhteen. Ruokapalvelukeskus kannattaa fuusioida kiinteistönhoidon kanssa ja hyödyntää työntekijöiden osaamista laajentamalla synergiaetuja. Ruokaloiden osalta tulee selvittää niiden käytön lisäämistä eli esimerkiksi sitä, voidaanko koulujen ruokalatiloja käyttää kouluruokailujen jälkeen senioriruokaloina.
Tilojen käyttö järkeistettävä. Tilojen tehokkaaseen käyttöön liittyvä ohjaus ja omistajapolitiikka kuuluvat keskushallinnolle. Kaupungin tulee säilyttää omistuksessaan tilat, joissa on pysyvää toimintaa. Muuten tilojen käyttöä tulee tehostaa ja kaupungin käytössä olevien tilojen määrää vähentää. Kiinteän viiden prosentin tilojen vuosittaisen vähentämistavoitteen asettaminen voi johtaa vääränlaiseen tiloista luopumiseen, esimerkiksi myydään tiloja, johon jäädään itse pitkäaikaisesti vuokralle. Yksittäiset vuokra-asunnot yhtiöissä, joissa kaupunki on vähemmistöosakkaana tukevat vuokra-asunnoissa asuvien hajasijoitusta. Suuremman tuloutuksen aikaansaaminen sisäisiä vuokria nostamalla ei paranna konsernin tulosta.
Energiankäyttöä tehostettava. Energian käyttöä tehostavat investoinnit maksavat itsensä takaisin. Energiankäyttöä vähentävät tavoitteet, keinot ja seuranta on asetettava valtuustokausittain. Kaikessa rakentamisen suunnittelussa on oltava lähtökohtana energian säästäminen. Tällaisia ratkaisuja ovat mm. Impivaaran veden lämmittäminen aurinkoenergian avulla ja Paattisten koulun toteuttaminen matalaenergiatalona, jota lämmitetään uusiutuvin luonnonvaroin. Jos jo suunnitteluvaiheessa voidaan hyödyntää kiinteistönhoidon asiantuntemusta, voidaan rakennusten siivous- ja muita käyttökustannuksia alentaa.
Joukkoliikenne seudulliseksi. Turun on yhdessä naapurikuntien kanssa muutettava joukkoliikennetoimisto seudulliseksi joukkoliikenneviranomaiseksi. Tavoitteena on oltava tehokkaampi linjasto, mikä mahdollistaa matkustajamäärien kasvattamisen kohtuullisin kustannuksin. Valtion ja seudun muiden kuntien on osallistuttava Turun seudun joukkoliikenteen rahoitukseen oikeudenmukaisesti.
Vesitoiminnot yhteen. Vesitoimintojen kokoaminen yhteen seudulliseen yhtiöön on järkevää päällekkäisten toimintojen välttämiseksi.
Satamayhtiö perustettava. Sataman osalta tulee esitettyjen ratkaisujen lisäksi katsoa mahdollisuudet vähentää henkilöstökustannuksia eläköitymisen myötä. Vuosaaren kilpailijaksi on perustettava yhteinen satamayhtiö Naantalin ja Rauman kanssa. Yhteisessä yhtiössä päästäisiin selkeisiin säästöihin henkilökunnan käytössä. Yhtiö voitaisiin perustaa vastaavasti kuin Turku Energia eli siirtämällä sille kaupunkien velkaa vastineeksi siirtyvästä omaisuudesta ja liiketoiminnasta.
Ei ydin- vaan uusiutuvaa energiaa. Turku Energia on pidettävä erossa ydinvoimabisneksestä. Sen sijaan sen tulee profiloitua vahvemmin vihreään sähköön painottavana yhtiönä. Ydinvoima- ja kivihiilipainotteinen energiayhtiö voi menettää entistä valistuneempia asiakkaita. Maakaasun hankkimista alueelle tulee edistää ja lisätä aurinko- ja bioenergian sekä tuulisähkön tuotantoa.
Vuokra-asunnot säilytettävä. Lehtolaaksoa ja TVT-asuntoja ei tule myydä, koska kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ovat kaupungin kokonaistaloudellisen edun mukaisia.
Myllykoti Oy:stä ei tule luopua, jos yhtiö toimii terveesti ja kaupunki tarvitsee sen koko kapasiteetin. Turun tekstiilihuollosta luopuminen on lyhytnäköistä ja vaikeuttaa yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa.Pilot voidaan pilkkoa ja fuusioida sen kanssa päällekkäistä työtätekeviin satamaan ja kiinteistöliikelaitokseen.Koneteknologiakeskuksen osalta pitää vahvistaa sen alkuperäisen idean toteutumista ja sitouttaa elinkeinoelämä paremmin siihen.
Hulevesimaksu oikeudenmukaiseksi. Vesilaitoksen osalta sekaviemäröintimaksua ei kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti peritä, ennen kuin on selvitetty, mitkä ovat oikeudenmukaiset maksuperusteet. Pukkisen ja Mäkisen talousohjelmassa mainittu tonttiliittymien asiakasrajapintamuutos on kannatettava. Verkostosaneeraukseen on investoitava, jotta hukkaveden määrää saadaan vähennettyä. Uusien tonttien viemäröintikustannukset tulee jyvittää tonteille todellisten kustannusten mukaan.
Matkailupalvelut kuntoon. Matkailun palvelukeskuksen yhtiöittäminen tulee selvittää huolella, jotta Turku Touring ei menetä maakunnan panostuksia matkailumarkkinointiin. Koska matkailumarkkinoinnissa on jo yhtiö, tulee selvittää voidaanko matkailun palvelukeskuksen toiminnot siirtää sille ja hoitaa kaupungin panostus yhtiöön ostopalveluilla.
Talouspalvelukeskus seudulliseksi? On selvitettävä keskuksen mahdollisuus myydä palveluja seudullisesti tai muuttaa keskus seudulliseksi siten, että talouspalvelukeskuksen koko kapasiteetti saadaan käyttöön. Keskuksen ja hallintokuntien päällekkäiset työt tulee perata ja niistä luopua. Yhtiöittämisestä syntyvät edut on selvitettävä.
Liikelaitosten toimintaa laajennettava. Muidenkin liikelaitosten osalta tulee selvittää niiden mahdollisuudet toimia seutukunnan alueella ja myydä niiden palveluja seutukunnalle. Tämä edellyttää liikelaitosten saamista kuntoon. Viherlaitoksen erityisosaamiselle kuten suurten puiden kasvatus voi löytyä jopa seutukuntaa laajemmat markkinat.

Muut ympäristösektorin toiminnot

Päällekkäisyydet karsittava. Tilaajan ja tuottajan toimintojen valvonnan rajapinnat tulee selvittää ja tehdä tarvittavat muutokset. Päällekkäisen asiantuntijaverkoston syntymistä tulee välttää. Koko ympäristösektorilla tulee siirtyä yhtenäiseen asiakaspalvelutoimintaan.
Säilytettävät toimipisteet. Pukkisen ja Mäkisen talouspaperissa ehdotuksesta huolimatta Myllärintuvasta ja Ruissalon opastuskeskuksesta ei tule luopua taloudellisista syistä. Vastaperustetun Valonian - kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen toiminta on alkanut uudessa organisaatiossa vasta loppukeväästä 2008. Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista etsiä sille uutta isäntäorganisaatiota.
Pysäköintivalvontaa tulee tehostaa.

Kirjoitus lisätty 28.11.2009.

Turun vihreä valtuustoryhmä

Kaupunginvaltuutettujen sidonnaisuudet

Ajankohtaista

10.12.2011
» Glögitarjoilu 15.12.
07.11.2011
» Mitä kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen?
20.10.2011
» Kunnallispoliittisia kuulumisia: Unelmien Turku (kunnallisvaaliohjelma)

Vihreät ottavat kantaa

» Vihreät: uusi Toriparkkisuunnitelma edellistäkin riskialttiimpi
» Vihreät kaupunginhallitukselle: Kauppatori kunnostettava viipymättä ilman torinalaista pysäköintiä
» Vihreät: Toriparkki hylättävä lopullisesti
» VIHREÄT: ENERGIARATKAISU VIE TURKULAISILTA PÄÄTÖSVALLAN ENERGIANTUOTANNOSTAAN - Häviäjinä sekä turkulaiset että ilmasto
» Vihreät vaatii energiaratkaisujen päätösvallan säilymistä Turun kaupungilla
[näytä kaikki]

Vihreät bloggaavat

» Elina Rantanen
» Katri Sarlund
» Mette Karlsson
» Mikaela Sundqvist
» Mikko Laaksonen
» Riitta Luoma
» Saara Ilvessalo
» Sini Terävä
» Ville Niinistö - Heijastuksia
» Ville-Veikko Mastomäki
» Vihreä blogi