« Valtuustoryhmän etusivulle

06.12.2011 -Ville Niinistö
» Hyvää itsenäisyyspäivää Durbanista

20.11.2011 -Mikaela Sundqvist
» Vastaus kansalaispalautteeseen kaavoituspäätöksistä

20.11.2011 -Elina Rantanen
» Vastaus kansalaispalautteeseen Kirjastosilta -päätöksestä

26.08.2011 -Riitta Koskimies
» Turun seudulla tarvitaan fiksuja päätöksiä kuntien hallintomenojen leikkaamiseksi

27.06.2011 -Pauliina de Anna
» Turun taudista Turun törttöilyyn

13.05.2011 -Riitta Koskimies
» Joukkoliikennepäätös kaupunkilaisten edun mukainen

09.05.2011 -Roda Hassan
» Inhimillisempää vanhusten hoitoa

04.04.2011 -Martti Wallasvaara
» Viihtyisä ydinkeskusta on yrittäjän etu

11.03.2011 -Mette Karlsson
» Turun päivähoito kriisissä

24.10.2010 -Elina Rantanen
» Kulttuuria kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin

17.03.2010 -Mika Helva
» Turku voisi olla kestävän kehityksen mallikaupunki

» Ihmisten keskikaupunki - Keskustan kehittämisohjelma
» Vaaliohjelma
» Målsättningar
» Kestävän kehityksen talousohjelma
» Turun vihreän valtuustoryhmän tilinpäätös 2005-2007
[näytä kaikki]

» Riitta Koskimies: Aloite yrityksille suunnatun työmatkaliikkumisen ohjauksen aloittamiseksi
» Ville Niinistön ym. aloite avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöönotosta Turussa
[näytä kaikki]

» TS: Uusi Turun toriparkkiesitys sai oitis myhäilevää palautetta
» Turkulainen Aleksi Laine vihreiden nuorten puheenjohtajaksi
[näytä kaikki]

» Muiden luottamustoimien yhteystiedot
» Päätöksenteko ja talous Turussa

Turun vihreän valtuustoryhmän tilinpäätös 2005-2007

 

Vihreät kunnallisvaalitavoitteet 2004 ja niiden toteutuminen

 

koonneet: Elina Rantanen, Katri Sarlund, Pauliina de Anna, Mika Helva, Anita Birstolin, Riitta Koskimies, Aapo Rantanen, Päivi Paasto, Mikko Laaksonen

 

I Lähipalveluita ja viihtyisää elinympäristöä

1. Vihreässä Turussa kaavoitetaan tiivistä, matalaa ja esteetöntä kaupunkiasumista. Haluamme rakentaa ihmisen mittaista kaupunkia, jossa etäisyydet ovat lyhyitä, joten lähipalvelut ja joukkoliikenne toimivat, virkistysalueita on riittävästi ja pyörällä pääsee liikkumaan sujuvasti ja turvallisesti. Ydinkeskustaan on rakennettava lisää kävelykatuja viihtyisyyden ja keskustan vetovoiman parantamiseksi.

• Vihreät ovat lähes jokaisen osayleis- ja asemakaavan käsittelyn yhteydessä pitäneet esillä näitä. Mm. Skanssin, Linnanfältin, Raunistulan, Telakkarannan ja Ratapihan alueen kaavat toteuttavat näitä tavoitteita. Kävelykatujaa on pidetty esillä, ja niiden kohtalo ratkaistaan, kauppatorin asemakaavan yhteydessä.

2. Toriparkille sanomme ei, sillä torikauppaa ei saa vaarantaa kauppatorin pitkällä rakennusajalla eikä keskustaa pilata saastuttavilla autoruuhkilla. Jos parkkipaikkoja todella tarvitaan lisää, Louhen pysäköintiluolaa voidaan laajentaa.

• Vihreät ovat taistelleet asian puolesta voimakkaasti lautakunnassa, kaupunginhallituksessa, kaupunkilaisten parissa, asukasilloissa, mediassa ym. Kaava ratkaistaneen valtuustossa kevätkaudella 2008.

3. Pyöräilyolosuhteiden parantaminen on turvattava pyöräilyohjelmalla, jonka toteutumista valtuuston on seurattava säännöllisesti. Turkuun tarvitaan pyöräilyasiamies, jonka vastuualueeseen kuuluu pyöräilyn kehittämistyö ja yhteydenpito eri pyöräilyryhmiin. Kiireisimpänä pyöräilytoimenpiteenä on rakennettava ydinkeskustan pyörätiet ja parannettava Hämeenkadun pyöräilyolosuhteita. Uusien pyöräteiden lisäksi tarvitsemme kunnollisia pyöräparkkeja, työmatkapyöräilyn edistämistä, liityntäpysäköintimahdollisuuksia ja pyöräilijöille parempia palveluita, kuten huollettua pyörätieverkostoa ja pyörätiekarttojen tarjontaa. Kaupungin tulee työnantajana järjestää työmatkapyöräilijöille pesu- ja pukuhuonetilat siinä kuin autoileville työntekijöille järjestetään parkkipaikat.

• Kävelyn ja pyöräilyn ohjelma valmistuu 2008 ja käsitellään 2009. Turussa on toiminut kevyen liikenteen asiamies vuodesta 2005 lähtien. Hämeenkadun pyörätietä levennettiin vuonna 2005. Keskustassa on parannettu Brahenkadun yhteyttä linja-autoasemalle. Vihreät ovat puolustaneet hankkeen jatkamista Tuomaansillalle Parkin kentän kautta. Muut ydinkeskustan pyörätiet odottavat toriparkkipäätöksen valmistumista. Keskustan pyöräparkkeja on päätetty lisätä vuoden 2008 aikana. Työmarkapyöräilyä on edistetty erityisesti kevyen liikenteen asiamiehen työllä, pyörällä töihin –kilpailulla ja pyöräilyvuonna 2007. Vihreät ovat lisäksi tehneet yksittäisiä pyöräilyyn liittyviä aloitteita. Liityntäpysäköinninja pyörätieverkoston huollon tilanne ei ole oleellisesti muuttunut.

 

4. Joukko- ja kevyttä liikennettä on suosittava yksityisautoilun sijaan. Joukkoliikenteen palveluihin on saatava tasokorotus kaupungin tukea selvästi nostamalla. Bussiliikenteen sujuvuutta ja bussikaluston laatua on edelleen parannettava. Lippujen hintojen on oltava riittävän edullisia, jotta joukkoliikenne houkuttelee matkustajia. Pysäkeille, nettiin ja kännyköihin on saatava pysäkkikohtaiset aikataulut.

• Vihreät ovat toistuvasti pitäneet esillä. Budjettineuvotteluissa on neuvoteltu lisärahaa joukkoliikenteelle, mutta neuvottelutulos on ollut sen verran laiha, että palveluja on jouduttu karsimaan ja lipun hintoja nostamaan. Bussikaluston laatu on parantunut kilpailutusehtojen kautta. Pysäkkikohtaiset aikataulut saa jo kännyköihin; pysäkeille ne odottavat vielä tulemistaan. Vuonna 2007 joukkoliikenteen matkustajamäärä on pitkästä aikaa kääntynyt nousuun.

5. Vaunuissa tai rattaissa istuvan lapsen kanssa matkustavan vanhemman on jatkossakin voitava matkustaa ilmaiseksi kaupungin busseissa. Kyse on paitsi turvallisuudesta myös perhepoliittisesta tuesta nuorille vanhemmille. Turkuun on perustettava kutsuohjattu palvelulinjasto erityisesti vanhusten liikkumisen parantamiseen.

• Vaunujen kanssa saa edelleen liikkua ilmaiseksi. Kutsuohjattua palvelulinjastoa on suunniteltu, mutta se ei ole vielä toiminnassa.

6. Turkuun on rakennettava joukkoliikenteen palveluja parantava matkakeskus, jossa yhdistyvät saman katon alle junaliikenteen ja kauko-, seutu- ja paikallisbussien asemat.

• Vihreät ovat pitäneet matkakeskusta esillä hallitussopimuksessa. Hanke on edennyt, mutta ei vielä kaavoitukseen asti.

7. Joukkoliikenteeseen tarvitaan seudullinen yhteistariffijärjestelmä, joka toteutettaisiin ainakin Turun, Kaarinan, Naantalin, Raision ja Liedon alueella.

• Vihreät ovat puhuneet hankkeen puolesta usein. PARAS-hankkeen selvitystyön yhteydessä seudullisen järjestelmän kehittäminen on edennyt.

8. Tulevaisuuden Turku naapurikuntineen tarvitsee nopean ja tehokkaasti palvelevan pikaraitiotien, jonka avulla voidaan tuntuvasti lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Suunnittelutyö on käynnistettävä pikaisesti.

• Vihreät vaativat pikaraitiotien perusteellista selvitystä valtuustokauden aikana joukkoliikenneohjelmaan ja hallitussopimukseen. Selvitystyö on käynnistynyt syksyllä 2007.

9. Turun ja Salon välillä on käynnistettävä lähijunaliikenne ja Turku-Helsinki junayhteyden parannustyö on aloitettava uudistetun ELSA-linjauksen selvitystyöllä.

• Varsinais-Suomen Liitto on tehnyt molemmista selvityksen. Vihreät ovat ajaneet asiaa maakunta- ja seutuvaltuuskunnissa.

10. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoituksessa on edelleen kehitettävä ja lisättävä kaavakävelyiden kaltaisia konkreettisia vuorovaikutusmuotoja. Kaavaehdotuksia on havainnollistettava nykyistä paremmin kuvien, tietokonesovitusten ja pienoismallien avulla.

• Osallistumismahdollisuudet ja kaavahavainnollistamiset ovat selkeästi parantuneet. Ne ovat muodostuneet normaaliksi käytännöksi - ja virasto on alkanut käyttää näiden järjestämisessä aktiivisesti aluekumppanuuden tuottamia palveluja.

11. Uusia asemakaavoja tehtäessä on tarvittaessa tutkittava useampia ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavoituksen tarvitsemiin luonto- ym. taustaselvityksiin on varattava riittävästi resursseja.

• Osissa asemakaavoista on ollut esillä useampi vaihtoehto. Taustaselvityksiä on suuressa osassa kaavoista saatu riittävästi, vaikkakin kaupungin kaavoitusresurssit ovat jatkuvasti tiukalla. Luontoselvitykset on herkillä luontoalueilla tehty perusteellisesti.

12. Vanhassa kaupungissa on osattava vaalia edellisten sukupolvien rakentamaa kaupunkikulttuuria. Vanhojen rakennusten purkaminen on luonnonvarojen ja energian haaskaamista. Päälinjana on oltava rakennusten kunnostaminen, perusparannus ja ympäristöön sopiva täydennysrakentaminen. Keskustan rakennusten suojelutilanne ja -tarve on tarkistettava.

• Vihreät ovat puolustaneet vanhojen rakennusten – erityisesti keskustan alueen puutalojen - säilyttämistä monen kaavan yhteydessä. Näkyvin tempaus oli ns. sinisen talon yhteydessä. Suojelutarpeen tarkistus on kirjattu hallitusohjelmaan, ja siihen tähtäävä hanke on käynnistynyt 2007.

13. Turkuun on tehtävä viheralueohjelma, joka turvaa viihtyisät ja laajat virkistysalueverkostot sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen.

• Viheralueohjelma on tehty monipuolisen ja osallistavan valmistelun kautta. Sillä ei ole (eikä MRL:n mukaan voikaan olla) lainsäädännöllistä sitovuutta. mutta sillä ei ole (ainakaan vielä) ohjaavuusvaikutusta.

14. Turun hiljaiset alueet on kartoitettava ja ne on pystyttävä säilyttämään. Uusia asuinalueita suunniteltaessa on meluntorjuntaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös vanhoja melualueita on pyrittävä parantamaan hiljaisemmiksi.

• Meluntorjuntaan on kiinnitetty huomiota uusia kaavoja hyväksyttäessä.

15. Aurajoen rantojen virkistyspolkureitistö on toteutettava Kaarinan rajalle saakka ja Aurajoen rannoista on yhdessä Ruissalon saaren kanssa muodostettava kansallinen kaupunkipuisto.

• Virkistyspolureitistöä on kehitetty välillä Kirkkosilta-Rautatiesilta. Kansallinen kaupunkipuistohanke on ollut käsittelyssä, mutta siitä ei ole vielä päätetty. Vihreät ovat puhuneet voimakkaasti hankkeen puolesta.

16. Sataman on toteutettava helppokulkuinen kevyen liikenteen yhteys Ruissaloon.

• Vihreät ovat pitäneet asiaa esillä. Suunnitelma on olemassa, ja se odottaa toteutumista Linnakaupungin osayleiskaavan yhteydessä.

17. Kakolan aluetta ei saa pilata ahneudella vaan uuden ja vanhan on sijoituttava mäelle sopuisasti ja alueen tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet on pystyttävä säilyttämään.

• Arkkitehtikilpailun jälkeiset luonnostelmat yhdistävät vanhaa ja uutta ja säilyttävät virkistysmahdollisuuksia alueella. Kakolan toteutumisaikataulu on kysymysmerkki.

18. Uudisrakentamisessa on pidettävä kiinni tasokkaan kaupunkikuvan ja laadukkaan rakentamisen vaatimuksista.

• Eri kaavojen yhteydessä vihreät ovat pyrkineet miettimään rakennusten mittasuhteiden ympäristöllisiä ja kaupunkikuvallisia vaikutuksia, ja esittäneet usein joitakin rajauksia tai poistoja.

19. Puistot ovat kaupunkilaisten pihoja. Puistoihin tarvitaan penkkejä, viihtyisiä levähdysalueita ja grillipaikkoja.

• Puistojen kehittämistä on pidetty esillä kansallisen kaupunkipuistohankkeen yhteydessä.

20. Kupittaan puistoon tehdyt suunnitelmat on toteutettava pikaisesti, sillä puistosta on kehittymässä hieno ja monipuolinen vapaa-ajan keskus kaiken ikäisille kaupunkilaisille.

• Kupittaan elämyspuistoon on valmistumassa viimeiset suunnitelman mukaiset osat, minigolf-kenttää lukuun ottamatta. Alueella on nyt useita aidattomia ja maksuttomia liikuntapaikkoja, uusimpina luistelumatto, tekonurmikenttä ja beach volley –kenttä. Puisto on tarkoitus ottaa mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon, mikä kehittäisi puistoa edelleen.

21. Asuinalueiden läheisyyteen on järjestettävä asukkaille viljelypalstoja.

• Vihreät ovat puolustaneet viljelypalstoja mm. Pitkämäen kaavan yhteydessä, mutta hävinneet äänestyksessä. Skanssin kaavassa on huomioitu viljelypalstojen mahdollisuus.

22. Vihreät kannattavat kuntoliikuntapolitiikkaa eli tavallisen arkiliikunnan tukemista. Lähiliikuntapaikkoja ovat mm. luistelukentät ja kuntoradat, pyöräreitit, puistot, uimarannat sekä kaikille avoimia urheilukentät ja -hallit. Asuinalueita suunniteltaessa on muistettava monipuolisten lähiliikunta- ja leikkipaikkojen sekä viihtyisien kevyenliikenteen reittien tarve.

• Vihreät ovat pitäneet ajatusta toistuvasti esillä. Tehtyjä uudistuksia: Kaistarniemen ja Jäkärlän uimapaikat valmiit, moni kuntopoluista sekä viitoitukset kunnostettu ja valaistusta lisätty, lähiliikuntapaikkojen perustamista ja uusimista avustettu mm. taloyhtiöissä, ikääntyvien penkkilenkkejä rakennettu.

23. Turulla on oma vastuunsa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Meidän on lisättävä uusiutuvan energian, kuten puuhakkeen ja tuulivoiman, käyttöä ja energiansäästöä.

• Vihreät ovat pitäneet näitä esillä, ja ajaneet voimakkaasti ympäristötilinpäätöstä, jossa seurataan energiankulutusta. Turku hankkii tuulisähköä n. 5 % kuluttamastaan energiasta. Puuhaketta käytetään Turku Energian biovoimalassa. Topinojalta aletaan ottaa metaania talteen ja lämpöenergiaa otetaan talteen myös tulevasta Kakolan viemärilaitoksesta.

24. Paras jäte on sellainen, jota ei edes synny. Siksi jätteen synnyn ehkäisyn on oltava kaupungin jätepolitiikan keskeinen tavoite.

• TSJ:n, jossa Turku on osakkaana, jätestrategiassa jätteen synnyn ehkäisy on ykköskohtana.

25. Lajittelun on toimittava. Mikäli jätettä poltetaan, jätteistä tehdyn kierrätyspolttoaineen pitää korvata jotakin neitseellistä polttoainetta, kuten kivihiiltä. Vasta silloin jätteenpolttoa voisi kutsua ympäristöystävälliseksi jätteenkäsittelyksi. Jätteen määrän vähetessä laitoksen on pystyttävä käyttämään jotain tavanomaista polttoainetta, esimerkiksi puuhaketta. Mahdollinen uusi jätteenpolttolaitos on sijoitettava Topinojalle.

• Lajittelussa on tullut uusia ohjeita kartongin keräykseen ja kaatopaikkajakeeseen liittyen. Viherät vaativat uutta jätteenpolttolaitosta Topinojalle, mutta se päätettiin sijoittaa Orikedolle. Ympäristökeskus ei kuitenkaan hyväksynyt tätä; lopullista ratkaisua ei ole vielä tehty.

26. Liikenteessä ja jätteenkäsittelyssä syntyviä päästöjä sekä rakennusten energiankulutusta on vähennettävä. Myös kaukolämmön, joukko- ja kevyen liikenteen sekä lähipalvelujen suosiminen on käytännön ilmastopolitiikkaa. Energiansäästöprojektit taas ovat yleensä paljon kannattavampia kuin energiantuotannon lisärakentaminen.

• Vihreät saivat Turku-strategiaan mukaan kestävän ilmasto- ja ympäristöpolitiikan. Myös muiden ohjelmien ja strategioiden yhteydessä ko. kohtia on pidetty esillä. Kestävän kehityksen raporteissa Turun on muuten arvioitu menneen eteenpäin, mutta ongelmat ovat kaupunkirakenteen hajautumisessa. Päästöjen ja energiankulutuksen määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta; osittain ne ovat vähentyneet, osittain kasvaneet. Energian säästön osalta Turku rahoittaa Energiatoimistoa ja ympäristötilinpäätöksessä seurataan kiinteistöjen energian kulutusta.

 

27. Kaupungin on jatkuvasti parannettava kaikessa omassa toiminnassaan ja hankinnoissaan ympäristönäkökohtien huomioimista. Tarvikkeiden ja palvelujen hankintakriteereissä on painotettava ympäristöystävällisyyttä. Energian kokonaiskulutusta on pienennettävä ja uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta on määrätietoisesti kasvatettava.

• Olemme pitäneet hankintoja esillä kaikissa strategiakeskusteluissa, erityisesti nyt, kun hankintatointa kehitetään. Energiankulutus on otettu esillä mm. Turku-strategiassa ja kestävän kehityksen ohjelmassa. Asukaskohtainen energiankulutus on hieman laskenut, mutta kokonaiskulutus on kasvanut.

28. Ympäristötilinpäätös on kaupungin oman toiminnan tarkasteluun hyvä seurantaväline, joka on jo nyt osoittanut tarpeellisuuteensa. Kaupungin on huolehdittava myös ympäristöosaamisen lisäämisestä: lapset saavat tarvitsemansa tiedon kouluista mutta aikuisia varten on kaupungin järjestettävä toimivat neuvontapalvelut ja erilaisia tietoiskuja ja kampanjoita.

• Turussa tehdään ympäristötilinpäätöstä, mutta sitä ei liitetä tilinpäätökseen. Yksittäisessä aloitteessa on ehdotettu tämänkaltaisen budjetointivälineen luomista. Turussa on ollut monia tiedotuskampanjoita energiankulutuksesta ja jätehuollosta.

29. Luomu- ja lähiruoan osuutta on lisättävä erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa mutta myös muissa kaupungin ruokaloissa.

• Virkamiehet väittävät, että keskitetty ruokahankinta ei mahdollista tätä. Lähiruokamahdollisuudesta on keskusteltu siten, että urakoita pilkottaisiin niin, että pienet paikalliset pääsevät tarjoamaan. Luomua emme ole saaneet läpi yrityksistä huolimatta. Se ei olisi edes EU-määräysten vastaista, jos missä tahansa tuotettua luomua saa tarjota. Siinä vedotaan hintaan.

 

II Kasvatuksesta ja kulttuurista versoo tulevaisuus
 

30. Lapsille ja nuorille on taattava hyvät päivähoito- ja koulupalvelut sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Päivähoitovaihtoehdoissa on oltava aitoja valinnanmahdollisuuksia erilaisiin elämäntilanteisiin. Vanhempien on halutessaan voitava hoitaa lapsensa kotona itse tai saatava päiväkotipaikka tai perhepäivähoitopaikka riittävän läheltä omaa kotia tai työmatkan varrelta. Yksinhuoltajilla pitää olla mahdollisuus muuhunkin työhön kuin päivätyöhön. Päivähoidossa ryhmäkokojen on oltava inhimillisiä.

• Päivähoitopaikkoja jaettaessa pyritään yleensä valitsemaan lähin vaihtoehto, mutta aina tämä ei onnistu. Päiväkotien ryhmäkoot määräytyvät lain mukaan.Yöhoitoa on tarjolla, kysynnän puutteen vuoksi toinen yöhoitopaikka lopetetaan. Yksittäinen vihreä valtuutettu on tehnyt aloitteen lasten kotihoidon kuntalisän maksamisen selvittämisestä.

31. Päiväkotien työntekijöitä on vakinaistettava, sillä etenkään alle 3-vuotiaiden lasten hoitajat eivät saa vaihdella. Sijaisia on palkattava tarvittaessa.

• Hallitussopimuksen mukaisesti kaupungin henkilöstöä on valtuustokauden aikana vakinaistettu. Laittomia ketjutuksia ei päivähoidossa ole. Hoitajien vaihtelemattomuuteen on pyritty.

32. Siirtymisen päivähoidosta esiopetukseen ja edelleen peruskoulun alkuopetukseen tulee tapahtua sujuvasti. Esiopetuksen pitää säilyä leikinomaisena. Iltapäivätoiminnan on oltava monipuolista ja illan harrastustoimintaa korvaavaa. Tokaluokkalaisillakin on oltava oikeus turvalliseen iltapäivään ja harrastuksiin.

• Vihreät ovat ajaneet johdonmukaisesti päivähoidon ja opetustoimen yhdistämistä, perusteluna juuri joustava siirtyminen päivähoidosta opetustoimeen. Tämä yhdistyminen on saamassa muidenkin kannatuksen ja toteutumassa todennäköisesti ensi vaalikauden alusta. Iltapäivätoiminta on siirtynyt osaksi nuorisotoimea. Ippe-kerhoja on ulkoistettu ja näin säästetty kaupungin kustannuksia, mutta kustannukset perheille ja subventiot Ippeä tuottaville yhdistyksille ovat kuitenkin
  pysyneet matalina. Ippekerhot toimivat pääasiassa koulujen tiloissa ja yhteistyö koulujen kanssa toimii jo kohtalaisesti.. Turussa tokaluokkalaisilla on ollut aika hyvät mahdollisuudet iltapäivähoitoon.

33. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oltava kotitaustasta, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet saada oppia ja sivistystä. Tasa-arvoa on myös kattava lähikouluverkko ja kohtuulliset koulumatkat, riittävän pienet ryhmäkoot, oppilaiden erilaisuuden huomioiminen, pätevät ja työssään jaksavat opettajat ja opiskelussa tarvittavien tukipalveluiden saatavuus.

• Vihreät ovat saaneet ryhmien väliseen sopimukseen ajatuksen siitä, että huonommassa asemassa olevia kouluja tuetaan enemmän. Opetuslautakunnassa on Halisten koulu resurssoitu muita kouluja paremmin, koska siellä on paljon maahanmuuttajia. Kouluverkkouudistuksissa on yritetty puolustaa pienimpien mahdollisuutta lähikouluun. Tukipalvelujen osalta on hyväksytty opetustoimessa panostukset niihin (paitsi koulunkäyntiavustajien lisäämisen sijaan on haluttu lisätä opettajia, koska se takaa kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet).

34. Tärkeintä kouluissa on hyvä perusopetus, ei niinkään kapea-alainen tai varhainen erikoistuminen tai koulujen välinen kilpailu.

• Hyvä perusopetus on ryhmien välisen sopimuksen tavoite. Turussa on yleensä erittäin hyvät opettajat. Vihreät ovat tukeneet ajatusta siitä, että opettajat valitaan pätevyyden eikä esim. poliittisten perusteiden takia. Koulujen erikoistumista emme ole vastustaneet.

•  

35. Nuorisotiloja ja niiden tuomia harrastusmahdollisuuksia on ajanmukaistettava. Myös ruotsinkielisen nuorisokulttuurin säilymisestä on pidettävä huolta.
 

• Taiteen ja kulttuurin harrastamisen mahdollisudet ovat parantuneet uuden taide ja -toimintatalo Vimman sekä Seikkailupuiston kehittämisen myötä. Lukuisia nuorisotiloja on kunnostettu ja kalustettu uudelleen. Nuorisotiloille on viimein luvassa lisää käyttörahaa v. 2008. Nuorisotiedotukseen on satsattu tuntuvasti: nuorten tiedotuspiste, nuortenturku-nettisivut,  viestinnän suunnittelija, oma "virtuaalinuorisotyöntekijä"

36. Nuorisolautakunnan jakamat avustukset on jaettava tasapuolisesti nuorisotoimintaan. Poliittisille nuorisojärjestöille ei saa jakaa muita suurempia avustuksia piilopuoluetukena.

• Vihreät ovat vastustaneet ankarasti, mutta asia on ennallaan. Avustuksissa kaavaillaan sopimusjärjestelmiä, jotka mahdollistavat onnistuessaan tuen perusteiden tarkastelun, epäonnistuessa vaikeuttaa tilannetta entisestään.

 

37. Kaikki kaupunginosat eivät ole samanlaisia. Sosiaalisesti heikompien alueiden kouluille on ohjattava muita enemmän resursseja: pienempiä opetusryhmiä, enemmän tukipalveluita ja harrastusmahdollisuuksia sekä pätevimmät opettajat.

• ks. kohta 33

38. Koululaisille tulee voida taata terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö. Uusia koulurakennuksia rakennettaessa ja vanhoja perusparannettaessa on suosittava perusopetuksen ala- ja yläluokkien sekä myös esikoululuokkien ja iltapäivähoidon sijoittamista yhteisen katon alle.

• Vihreät ovat olleet aloitteentekijöitä yhtenäiskouluihin siirtymisessä. Turussa näitä onkin perustettu tällä vaalikaudella (esim. Puolalanmäen koulu). Olemme olleet aktiivisia koulujen terveellisyyskysymyksissä mm. Pääskyvuoren tapauksessa. Ajamme perusopetuksen ja päivähoidon yhdistämistä, joka edesauttaa tavoitetta esiopetuksen ja koulujen saamista saman katon alle.

39. Välituntiliikuntaa pitää edistää koulupihojen suunnittelun avulla.

• Koulut liikkeelle -hanke on käynnissä, ja useita koulupihoja on uudistettu sekä välituntitoimintaa aktivoitu. Vihreät ovat tukeneet tätä ja tehneet aloitteita valtuustossa koulupihojen elävöittämiseksi.

•  

 

40. Taito-, tieto- ja taideaineiden on oltava opetussuunnitelmassa tasapuolisesti edustettuina ja oppimistuloksia on arvioitava monipuolisesti. Opetus ja koulun käytännöt tulee laatia niin, että ne sisältävät sekä tyttöjä että poikia kiinnostavia aineksia. Opetuksen suunnitteluun otetaan mukaan oppilaat ja vanhemmat. Koulutuksen tulee kunnioittaa yksilöitä eikä tasa-arvo saa tarkoittaa tasapäistämistä.

• Opetussuunnitelmat päätetään valtakunnallisesti emmekä ole voineet paljon vaikuttaa niihin. Olemme suosineet opettajavalinnoissa miehiä ja rehtorivalinnoissa naisia tasa-arvon lisäämiseksi. Koulujen johtokuntien sijaan haluaisimme ottaa vanhemmat mukaan koulukohtaisten opetussuunnitelmien hyväksymiseen.

41. Niihin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, jotka peruskoulun päätyttyä ovat ajautumassa jatko-opiskelun ulkopuolelle, on kiinnitettävä erityistä huomioita. Kodin tuen ja opiskelumotivaation puuttumisen, päihteiden käytön ja heikon itsetunnon tuhoisa kierre on voitava katkaista jokaisen nuoren kohdalla.

• Ammatillisen koulutuksen puolella on kiinnitetty syrjäytymisvaarassa oleviin huomiota. Peruskoulussa ja lukioissa tukiverkkoja on yritetty parantaa olevien resurssien avulla. Syrjäytymisvaara riski on edelleen valtava ja sen eteen on tehtävä töitä.

42. Toisen asteen oppilaitosten eli lukioiden ja ammattioppilaitosten tulee olla opiskelijoilleen tietojen, taitojen, ajattelun ja yksilön persoonallisen kehittymisen viihtyisä ympäristö. Ammattikoulutuksen houkuttelevuuden lisääminen edellyttää mm. opettajien ammattitaidon ja opetuksessa käytettyjen koneiden ja laitteiden ajanmukaisen tason ylläpitämistä sekä kaksoistutkintomahdollisuuden kehittämistä nykyistä paremmin toimivaksi. Koulutuksen keskeyttämisiä on ehkäistävä: opinto- ja uraohjausta on lisättävä, ryhmäkokoja on tarvittaessa pienennettävä ja opiskelijoille on annettava heidän tarvitsemaansa tukiopetusta.

• Olemme eri yhteyksissä kiinnittäneet huomiota kaksoistutkintojen lukio-opetuksen kehittämiseen. Olemme olleet mukana päättämässä teknologiakeskuksesta, jonka meidän kannaltamme keskeinen tavoite on ollut ajanmukaisten laitteiden saaminen opetukseen ja alan kiinnostuksen lisääminen.

 

 

43. Martin ja Mikaelin sivukirjastot on säilytettävä uuden pääkirjaston valmistumisesta huolimatta. Lähikirjastoilla on perinteisten sivistämis- ja tiedonjakamistehtävien lisäksi hyvät mahdollisuudet kehittyä oman alueensa kulttuurikeskuksiksi. Kirjaston tehtävä on tarjota myös elämyksiä kaikenikäisille kansalaisille. Kirjaston hankintarahoihin tulee saada tasokorotus valtuustokauden aikana.

• Vihreät ovat pitäneet kirjastoihin satsaamista eniten esillä kulttuuritoimessa. Martin kirjaston säilyttämistä on puolustettu, mutta Vihreät ovat olleet valmiita siirtämään Mikaelin kirjaston kirjastoautotoiminnan piiriin. Uusi pääkirjasto on saanut kiittelevän vastaanoton.

44. Turkuun on saatava valtakunnallinen Tanssikeskus, koska Turussa on jo kansallisesti erittäin merkittävää tanssiteatteritoimintaa ja kokonaisuudessaan monipuolinen tanssin kenttä. Hankkeessa on huomioitava myös Turun vilkas vammaistanssitoiminta.

45. Kuvataiteen ja sanataiteen perusopetuksen tukeminen on tärkeä osa lasten taidekasvatusta. Kirjastot, konsertit, teatteri, liikunta ja muut harrastusmahdollisuudet ovat keskeisessä asemassa lasten hyvinvoinnissa. Lapsilla ja nuorilla pitää olla koulujen kautta mahdollisuus tutustua erilaiseen kulttuuritarjontaan. Kulttuurikaupunki kykenee hyödyntämään koulujen taideopetuksessa paikallisten taiteen ammattilaisten tarjoamia mahdollisuuksia.

• Kulttuuri- ja taidekasvatus on huomioitu koulujen opetussuunnitelmissa.

46. Kulttuuripalveluissa on edistettävä myös aikuisten kuntalaisten omia mahdollisuuksia tehdä kulttuuria. Harrastajakulttuurikin on kulttuuria, ihmisen hengen tuotetta.

• Kulttuurilautakunta jakaa avustuksia myös harrastepohjaisille yhdistyksille.

47. Pyrkiminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä kehitystyötä koko kulttuurinkentän toimintaedellytysten parantamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on yhdistettävä voimat ruohonjuuritasolta korkeakulttuuriin.

• Turku hyväksyttiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011. Kulttuurikenttään on hankkeen johdosta panostettu runsaasti. Vihreät ovat korostaneet erityisesti ruohonjuuritason mukaan ottamista hankkeeseen.

48. Vanhassa kaupungissamme on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuurikohteiden esteettömyyteen.

• Kulttuurilautakunta on hyväksynyt esteettömyysohjelman.

49. Taiteen tekijöiden työtilakysymykseen on löydettävä mielekäs ratkaisu. Jokikadun nykyisen taiteilijakiinteistön säilyttäminen on yksi osa ratkaisua, mutta Jokikadun tilat eivät yksin riitä.

• Vihreät ovat pitäneet taiteilijoiden työtilakysymystä toistuvasti esillä, mutta tilanteeseen ei ole syntynyt pysyvää ratkaisua. Jokikadun tilat eivät ole enää käytössä, mutta Pääskyvuorelta on löydetty osalle taiteilijoista korvaavat tilat. Näitä on kuitenkin edelleen liian vähän.

 

50. Vihreät kannattavat prosenttiperiaatetta: julkisten uudisrakennuksien talousarvioista varataan prosentti käytettäväksi rakennukseen tuleviin taidehankintoihin.

• Vihreät ovat pitäneet tätä esillä mm. hallitussopimuksessa.

51. Kunnan on myös omilla toimillaan edistettävä maahanmuuttajien ja tavallisten suomalaisten välistä vuorovaikutusta, esimerkiksi liikunta- ja kulttuuritoimessa. Turun keskustaan tarvittaisiin kaikille kaupunkilaisille yhteinen monikulttuurinen keskus.

• Kulttuurilautakunnassa on käsitelty monikulttuurisuusohjelma. Monikulttuurinen keskus ei ole toteutunut.

 

52. Vihreä liikuntapolitiikka on kuntoliikuntapolitiikkaa. Lasten ja nuorten liikuntamahdollisuudet eivät saa jäädä aikuisten ja kilpaurheilijoiden jalkoihin harjoitusvuoroja jaettaessa. Turun liikuntapolitiikasta tulisikin tehdä ikä- ja sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus. Sillä voidaan selvittää, menevätkö käytetyt varat tasapuolisesti nais- ja miespuolisten kuntalaisten kesken.

• Uusi lasten ja nuorten liikunnan tukimuoto (tasa-arvoinen tilatuki lajista riippumatta) on esitetty ja tulossa käyttöön. Tasa-arvoselvitys tulevista liikuntapaikkahankkeista ja vuorojakoperiaatteista on annettu lautakunnalle 2005; samalla on valmistauduttu 2008 opetusministeriölle annettavaan selvitykseen.

 

III Toimivat peruspalvelut ovat parasta ennaltaehkäisyä
 

53. Perusterveydenhuolto on pidettävä kunnossa. Potilaan on saatava hoitoa nopeasti ennen kuin sairaus pahenee ja hoito edellyttää kallista erikoissairaanhoitoa. Jos terveyskeskukset ja hoitoonohjausjärjestelmä eivät toimi kunnolla, kalliin erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat vääjäämättä.

• Vihreät ovat pitäneet asiaa jatkuvasti esillä mm. budjettikeskusteluissa. Erikoissairaanhoidon käyttö on kuitenkin pysynyt ennallaan, hieman kasvanut ja kustannukset ovat lisääntyneet, eikä perusterveydenhuoltoon ole pystytty näiden menojen jälkeen resurssoimaan aiempaa enempää tai tekemään rakenteellisia muutoksia.

54. Potilaista on otettava kokonaisvastuu ja hoitoa on tarjottava oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Terveys- ja sosiaalitoimen välistä yhteistyötä on kehitettävä. Erityisen tärkeää tämä on ikääntyneiden ja mielenterveyskuntoutujien tarvitsemissa palveluissa.

• Yhteistyön tiivistämiseen tähtäävä sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen (SoTe-hanke) on käynnissä. Vihreät ovat suhtautuneet hankkeeseen toiveikkaasti. Erikoissairaanhoidon hoitoviivemaksu on pakottanut yhteistyöhön ikääntyneiden potilaiden hoitopaikkojen hankkimisessa ja siinä on onnistuttu melko hyvin. Vanhuspoliittista ohjelmaa on tarkistettu ja yritetty korostaa ennaltaehkäisyn ja monimuotoisten palveluiden tärkeyttä.

55. Ennaltaehkäisy on parasta ja taloudellisinta terveydenhoitoa. Esimerkiksi hammashuoltoon ja tarkastuksiin ja ympäristöterveydenhuoltoon sijoitetut rahat säästävät kalleimmilta jälkihoidoilta. Samoin pyöräteiden ja liikuntapaikkojen kunnossapito, syrjäytymisen ehkäiseminen, terveellinen ruoka kouluissa ja päiväkodeissa, liikuntareseptit, hiukkassuodattimet busseissa ja katujen pesu keväisin ennaltaehkäisevät omalta osaltaan sairastumisia.

• Vihreät ovat puhuneet näistä asioista useissa yhteyksissä – erityisesti kevyen liikenteen asioista päätettäessä. Hammashoitoon on palkattu useita lääkäreitä ja hammashoitajia sekä sovittu ostopalveluiden ostosta jonojen purkamiseksi.

56. On kallista korjata ennaltaehkäisyn puutteita sosiaali- ja terveystoimessa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy ovat koko kunnan yhteinen tehtävä. Tavoitteeksi on asetettava erityisesti terveyskeskustyön, mielenterveystyön, päihdetyön, lastensuojelun ja vammaispalvelujen kehittäminen.

• Terveystoimessa on aloitettu muutama ennaltaehkäisyn projekti kuten ”painokas projekti” ylipainoisille lapsille, ennakoidut kotikäynnit yli 80-vuotiaille ja ennakoivat kotikäynnit leikkaukseen meneville ikäihmisille.

57. Erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidolle ja kasvatukselle on annettava riittävät voimavarat ja osaaminen ja lapsiperheitä on pystyttävä tukemaan jo varhaisessa vaiheessa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin on saatava lisäresursseja.

• Mielenterveyspalvelut toimivat hoitotakuun aikarajoissa, ja yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidon kanssa toimii. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen on yksi strateginen tavoite, johon pyritään mm. keskittämällä näitä palveluja yhteen kokonaisuuteen (Lasten ja nuorten talo).

58. Kaupungin on tarjottava palvelut tasa-arvoisesti myös ruotsia äidinkielenään puhuville kaupunkilaisille.

• Vihreät ovat tukeneet tätä tavoitetta.

59. Mielenterveyspalvelut on taattava myös ruotsinkielellä.

• Ks. kohta 58

60. Valtakunnan tason politiikassa Suomessa tulee ryhtyä palveluelvytykseen. Veronalennukset eivät rahoita itseään eikä niiden työllistävästä vaikutuksesta ole riittävää näyttöä. Kunnille on suunnattava ylimääräistä valtion tukea, johon liitetään sopimus lisärahan käyttämisestä henkilökunnan lisäämiseen. Julkisten palveluiden tuottamiseen suunnatut varat työllistävät ja elvyttävät kotimaista kysyntää. Lastentarhanopettajien, koulunkäyntiavustajien, sairaanhoitajien ja vanhustenhuollon henkilökunnan lisääminen parantaa työllisyyttä, kunnallisten palveluiden laatua, työn paljouteen uupuvan henkilökunnan tilannetta ja pätkätyöläisten elämää. Palveluiden tuottaminen on myös ympäristöystävällinen tapa kohentaa elämänlaatua: on parempi välittää ja huolehtia ihmisistä kuin omistaa yhä suurempi kasa tavaroita.

• Kevään 2007 eduskuntavaalien jälkeen Vihreät osallistuivat hallitusneuvotteluihin, joiden tuloksena hallitusohjelmaan kirjattiin kunnille suunnattuja lisäresursseja.

61. Vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja laadunvalvonnasta on Turun kaupungilla. Monia palveluita voi kuitenkin käytännössä tuottaa myös yksityinen yritys, järjestö tai vaikka omainen. Palvelu- ja hoivasetelit ovat yksi tapa järjestää asiakkaiden vaihtelevia tarpeita vastaavia palveluja kaupungin itse hoitamien palvelujen rinnalle. Palvelusetelien käyttöä Turussa pitää laajentaa muuhunkin kuin omaishoidontuen asiakkaille. Palvelunkäyttäjällä on kuitenkin halutessaan aina oikeus käyttää tavanomaista kunnallista palvelua sen tavallisella hinnalla.

• Palvelusetelien käyttöä on laajennettu jonkin verran esimerkiksi sosiaalitoimessa siivouspalveluiden käyttöön, mutta kehittämistyölle on edelleen tarvetta. Vihreät ovat tukeneet palveluseteleiden käyttöä.

62. Terveydenhuollon pääongelmana on aivan liian pitkät toimenpidejonot eri hoitoihin ja leikkauksiin. Terveyskeskuksiin ja kunnalliseen hammashoitoon pitää päästä jonottamatta. Hoitotakuu eli lakimuutokset hoitoon pääsyn enimmäisajoista ja potilaan oikeuksista astuvat voimaan maaliskuussa 2005. Hoitotakuun toteuttaminen on suuri haaste, mutta parantaa hoitoon pääsyä.

• Hoitojonot ovat pisimmät hammashoitoon, jonne on kohdennettu resursseja runsaasti ja saatu jonoja lyhenemään. Esim. kuulonhuollon jonot ovat tällä hetkellä hoitotakuussa, vuonna 2006 näin ei ollut. Sydäntutkimuksiin jonot ovat yli hoitotakuun, mihin on syynä lääkäripula. Myös puheterapeuteista on suuri pula.

63. Terveydenhoitoon on saatava monipuolisuutta ja valinnanvapautta: vaikuttaviksi ja kustannustehokkaiksi todetut täydentävät hoitomuodot on otettava osaksi kunnallista terveydenhoitoa. Terveydenhoidossa on muutettava tapaa tarkastella ihmistä. Yksittäisten oireiden hoitamisesta on siirryttävä hoitamaan ihmistä kokonaisuutena, yksilönä jolla on unettomuuden, sydämen tai reistailevan mahan lisäksi ruumis ja mieli, oma historia ja elämäntilanne.

• Myös tämä tavoite liittyy sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishankkeeseen. Nykyisellään toiminta tapahtuu paljolti entiseen malliin. Opetuksessa huomioidaan ihmisen kokonaisuus, ja vaikuttavuutta arvioidaan Stakesin tutkimuksilla.

 

64. Päihdeongelmia on ehkäistävä jo ennen niiden syntymistä. Voimavaroja pitää suunnata asialliseen päihteiden vastaiseen kampanjointiin erityisesti koululaisten ja opiskelijoiden parissa. Hoitoon hakeutumisen kynnys on pidettävä mahdollisimman alhaalla.

• Kouluterveydenhoitajia on liian vähän, mutta ehkäisevästä päihdetyöstä on paljon materiaalia ja koulutuksia saatavilla.

65. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhoito on Turussa keskitettävä yhteen pisteeseen. Tällä parannetaan terveydenhoitopalveluiden saatavuutta ja lisätään lääkäreiden asiantuntemusta opiskelijoiden terveysongelmista.

• Tavoite on kirjattu viimeksi kauden 2007-2009 taloussuunnitelmaan, joten sen odotetaan toteutuvan vuoteen 2010 mennessä.

66. Toimeentulotukihakemus tulee käsitellä kahdessa viikossa.

• Suurin osa hakemuksista käsitellään 3-5 päivässä; ongelmana puutteelliset hakemukset

67. Palveluita järjestettäessä on kunnioitettava vanhan ihmisen arvokkuutta ja omaa tahtoa. Iäkkäillä ihmisillä on oltava oikeus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotipalvelut tukevat itsenäistä elämää, joten niiden saatavuutta on parannettava. Uudet kutsuohjattavat palvelulinjat helpottavat osaltaan ikääntyneiden ihmisten liikkumista ja mahdollistavat kotona asuminen pidempään.

• Kotipalvelu on lisääntynyt, ja sillä kannetaan suurin vastuu siirtoviivemaksun purkamisista. Kutsuohjattavia palvelulinjoja on selvitetty.

68. Omaishoito on yleensä vanhukselle, pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle inhimillisintä ja miellyttävintä hoitoa, sillä vaihtoehtona on usein pitkäaikaishoitopaikka sairaalassa tai muussa laitoksessa. Omaishoitajien työ säästää myös kaupungin varoja. Omaishoidon tuesta onkin tehtävä todellinen vaihtoehto lisäämällä sen. Omaishoidon tukia on nostettava ja huolehdittava tarpeellisten lomien järjestämisestä.

• Rahanpuutteen vuoksi Turussa on voitu järjestää vain lakisääteiset toimenpiteen; omaishoidon tuen korottamiseen ei toiveista huolimatta ole ollut varaa.

69. Kaikki vanhukset eivät voi turvallisesti asua omassa kodissaan. Heille on oltava tarjolla hoitopaikkoja kuten hoito- ja vanhainkoteja sekä palveluasuntoja. Näissä on oltava riittävästi henkilökuntaa ja harrastustoimintaa, jotta vanhusten elämä ei rajoitu makaamiseksi ja perushoidon saamiseksi.

• Näitä paikkoja ei ole riittävästi, mikä on paljastunut viimeistän erikoissairaanhoidon jonoja purkaessa. Haasteena on Turun valtakunnallisesti iäkäs ja huonokuntoinen väestö.

70. Vanhusten ja lasten yhteistoiminnan kehittämisellä tuetaan myös lasten kasvamista sukupolvista muodostuvaan kulttuuriin.

71. Yksinäisyys ja masentuneisuus on yksi vanhusten kipeimmistä ongelmista. Elämänlaatua voidaan parantaa järjestämällä mahdollisuuksia liikuntaan ja harrastustoimintaan. Tämä edellyttää tarvittavien tilojen, välineiden, ohjauksen ja kuljetusten järjestymistä. Yksinäisyyttä voidaan torjua myös asumisen eri muodoilla kuten palvelutaloilla, joissa on mahdollisuus myös sosiaaliseen yhteiselämään, sekä ryhmäkodeilla, joissa vanhukset asuvat osin yksityisissä ja osin yhteisissä tiloissa.

• Liikuntatoimessa on erityisryhmiä vanhuksille. Paikkoja palvelutaloissa ei ole riittävästi.

IV Erilaisuudessa on iloa, voimaa ja mahdollisuuksia
 

72. Esteetön ympäristö on hyvä kaikille, ja siksi esteettömyyttä pitää edistää. Esteellisyys liittyy usein ikään, sairauteen tai vammaan. Myös pienten lasten tai raskaiden kantamusten kanssa liikkuvilla on monenlaisia liikkumisesteitä. Esteettömyys merkitsee palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja siten mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Rakennuksissa kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on hissien avulla helppo päästä. Lisäksi tiloja ja niissä olevia toimintoja on mahdollisimman helppo käyttää ja ne ovat loogisia. Esteettömyys ei yleensä maksa rakennusvaiheessa "esteellistä" enempää, vaan vaatii vain hyvää suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista. Esteetön ympäristö on turvallinen ja vähentää tapaturmia ja tuo sitä kautta suoraa säästöä yhteiskunnalle. Esteettömyys mahdollistaa itsenäisen asumisen ja vähentää palvelun tarvetta. Esteetön joukkoliikenne koostuu kaikkien käytettävissä olevista liikennevälineistä ja niitä palvelevista pysäkki- ja laiturirakenteista sekä asemarakennuksista.

• Vihreät ovat pitäneet esteettömyyttä esillä monissa lautakunnissa – juuri esim. kaavoitusta ja joukkoliikennettä suunniteltaessa. Valtuustossa vihreät saivat sen mukaan Turku-strategiaan. Yksittäisistä hankkeista on valmistunut Erikvallan esteetön uimaranta.

 

73. Vammaispalvelut ovat ihmisoikeuskysymys. Yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on järjestää yleiset palvelunsa niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Yhdenvertaiset mahdollisuudet tulee toteuttaa kaikilla elämänalueilla esim. liikkumisessa, asumisessa, koulutuksessa, työllistymisessä, perhe-elämässä ja vapaa-ajanpalveluissa. Vammaisella henkilöllä tulee olla oikeus yksityisyyteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukitoimien tulee olla laadukkaasti ja yksilöllisesti järjestetty. Vammaispalvelulain mukaisesti palveluja järjestettäessä palvelujen tarve tulee kartoittaa.

• Ks. kohta 72. Terveys- ja sosiaalilautakunta on kuullut vammaisneuvostoa kerran vuodessa järjestämällä tapaamisen. Yksittäinen aloite on tehty esteettömän liikuntareitin tekemisestä Turkuun, ja liikuntareitti vanhuksille ja vammaisille on toteutunut. Kuurojen terveyspalveluiden keskittämisestä kahdelle terveysasemalle on valmisteltu yhdessä kuurojen kanssa.

74. Maahanmuuttajat ovat osa suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajien kotoutumisen perusedellytykset ovat suomen tai ruotsin kielen opiskelumahdollisuudet ja työllistyminen. Ilman kieltä, jolla tulla toimeen, ja ilman työtä, jolla ansaita taloudellinen riippumattomuus, sopeutuminen käy vaikeaksi. Ihmiset saattavat eristäytyä sosiaalisesti ja ongelmat alkavat kasautua. Kielenopetusta pitää järjestää myös muille kuin töissä käyville, esimerkiksi kotiin jääville naisille. Lapsille on lisäksi järjestettävä koulussa oman äidinkielen ja kulttuurin opetusta.

• Vihreiden valtuustoryhmä ja kaupunginhallitusedustajat ovat pitäneet maahanmuuttajien asioita esillä jatkuvasti monissa eri yhteyksissä. Valtuutettu Roda Hassan on tuonut valtuustoaloitteen kautta käsittelyyn paljon keskustelua herättäneen epäkohdan maahanmuuttajanuorten ammatillisen koulutuksen vaatiman kielitestauksen syrjivästä käytännöstä.

75. Monikulttuurisesta Tyttöjen talo -hankkeesta on saatu Helsingissä hyviä kokemuksia. Vastaavaa tulisi kokeilla meilläkin.

• Hanke on toteutunut Turussa syksyllä 2007.

76. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten, ikääntyneiden maahanmuuttajien sekä maahan tullessaan peruskouluiän juuri ohittaneiden nuorten erityisongelmiin.

• Ks. kohta 74.

77. Maahanmuuttajien työllistymisen tueksi tarvitaan tavanomaisten palveluiden ohella maahanmuuttajataustaisia työsuunnittelijoita ja oppisopimustarkastajia sekä työharjoittelumahdollisuuksia. Myös pienyrittäjien yleinen tukeminen auttaa maahanmuuttajia työllistymään.

78. Maahanmuuttajille on järjestettävä tarvittavat asiointitulkkaukset. Lisäksi on kehitettävä maahanmuuttajille suunnattua neuvonta- ja tietopalvelua, josta saa apua käytännön toimiin liittyvissä arkipäivän pulmatilanteissa ja kulttuurisissa kysymyksissä.

• Työn alla ovat olleet erityisesti koulutoimen resurssit järjestää maahanmuuttajalasten ja -perheiden tarvitsemia palveluita.

79. Kunnan työntekijöille on järjestettävä koulutusta eri kulttuureista: miten kohdataan maahanmuuttajia asiakkaina ja työkavereina.

• Tämä on huomioitu valtuuston hyväksymässä monikulttuurisuusohjelmassa.

 

V Kaupunki toimijana ja työnantajana
 

80. Vaadimme reilua politiikkaa! Vihreät eivät kannata sopimuksia, joilla lyödään lukkoon virkapaketteja jopa vuosikausiksi eteenpäin ja näin sivuutetaan vaalien merkitys ja valtuuston asema.

• Vihreät ovat aina korostaneet virkoja täyttäessä ensisijaisena kriteerinä tehtävän vaatimaa pätevyyttä. Tällä kaudella tämä on näkynyt esimerkiksi joukkoliikennejohtajan, osaamis- ja elinkeinotoimen johtajan ja nuorisotoimenjohtajan valinnassa. Useissa yhteyksissä olemme muistuttaneet avoimen haun merkityksestä. Valitettavasti emme useinkaan ole saaneet tukea näkemyksillemme, mutta onneksi kuitenkin sentään joskus.

81. Vaalikauden 2001-2004 lopussa kauan valmisteltu hallinnonuudistus jäi torsoksi kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien tekemien keskinäisten kauppojen tuloksena. Tehdyt ratkaisut eivät riitä vastaukseksi palveluiden laadun ja riittävyyden haasteisiin ja kaupungin talouden ongelmiin, joten uudistusta on jatkettava. Vanhustenhuolto on keskitettävä yhteen lautakuntaan, jonka tehtävänä on tilata tarvittavat palvelut nykyisiltä terveys- ja sosiaalilautakunnilta sekä tarvittavassa määrin myös yksityisiltä palveluntarjoajilta ja kolmannen sektorin tuottajilta kuten yhdistyksiltä. Apulaiskaupunginjohtajien työsarat on järjestettävä uudelleen ja perustettava yksi uusi apulaiskaupunginjohtajan virka. Apulaiskaupunginjohtajien vastuualueet tulisivat olemaan (1) sosiaali- ja terveystoimi, (2) sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimi, (3) ympäristötoimi ja (4) elinkeino- ja työllisyysasiat. Tässä vaiheessa päivähoito voidaan siirtää sosiaalitoimesta sivistys- ja kulttuuritoimen apulaiskaupunginjohtajan vastuualueeseen.

• Meneillään on sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishanke, jota olemme tukeneet. Näyttää siltä, että tulevaisuudessa kaupungin johtamisjärjestelmä muuttunee toimialajohtajamalliksi, jossa sosiaali- ja terveystoimi kuuluu ao. toimialajohtajan alaisuuteen. Uusi osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtajan virka perustettiin, vaikkakaan ei aivan meidän tavoitteidemme mukaisella tavalla. Päivähoidon siirtäminen opetustoimen alaisuuteen on edelleen päättämättä, mutta tuemme hanketta.

82. Palvelujen tuottamisessa säästöjä ja uusia toimintamalleja on etsittävä yhteistyöstä sekä hallintokuntien kesken että yritysten, kolmannen sektorin toimijoiden ja naapurikuntien kanssa. Kaupungin hankinnoissa on päästävä mahdollisimman laajasti eri hallintokuntien yhteisiin ostoihin.

• Hankintatoimen keskittäminen on valmisteilla. Seudullista yhteistoimintaa on lisätty, hyvänä esimerkkinä on meneillään oleva lastensuojelun päivystys ja erityinen Lasten talo -hanke, jossa saman katon alle kootaan ylikunnallisia palveluja yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Paras-hankkeen yhteydessä käytiin laajasti läpi seudullisia toimia. Turulla olisi ollut valmiutta mennä yhteistyössä paljon pidemmälle kuin mitä nyt päästiin, mutta pidemmälle menevät suunnitelmat kariutuivat toistaiseksi yhteistyökuntien epäröintiin.

83. Turussa on sovittava kilpailuttamisen pelisäännöt. On päätettävä, mitkä uudet palvelut tullaan kilpailuttamaan ja mihin vanhoihin palveluihin kilpailutusta ei sovelleta. Samalla tapaa voidaan sopia yhteisistä pelisäännöistä koskien olemassa olevan toiminnan laajentamista, uuden henkilöstön palkkausta tai toimintaa, jonka kysyntä on epätasaista. Kilpailun ehtoihin on kirjattava mukaan mm. tarvittavat ympäristönsuojelulliset, eettiset ja henkilöstön työsuhteisiin ja hyvinvointiin liittyvät vaatimukset. Kilpailuttaminen ei saa merkitä työehtojen ja palkan huononemista ja pätkätöihin siirtymistä. Läpinäkyvät ja luotettavat pelisäännöt vähentävät oleellisesti henkilökunnan kokemaa huolta. Kilpailuttamista voidaan hyödyntää, mikäli kyseessä olevalla palvelualalla on toimivat markkinat.

• Valtuusto on hyväksynyt palvelustrategian, joka määrittelee mitä tehdään itse ja mitä kilpailutetaan. Toistaiseksi palvelustrategiaa ei kuitenkaan ole vielä toimeenpantu.

84. Hallintokunnissa on oltava riittävästi kilpailuttamisen, ostamisen ja sopimisen sekä ostettujen palveluiden laadunvalvonnan osaamista. Tarjoukset on pyydettävä toiminnan laatuun nähden riittävän pitkäksi ajaksi.

• Hankintatoimen keskittäminen on valmisteilla. Tällä pyritään nimenomaan turvaamaan hankinta- ja kilpailutusosaamista.

85. Kaupungin on huolehdittava kilpailukyvystään työnantajana, jotta eläkkeelle jäävien tilalle saadaan uutta pätevää työvoimaa. Henkilöstöstä on pidettävä huolta, onpa kyse sitten kaupungin omasta toiminnasta tai ostopalveluyrittäjän työntekijöistä. Perusteettomasti määräaikaisia työsuhteita tulee välttää ja niiden ketjuttaminen tulee lopettaa. Erityisesti hoitoalan pätkätyöläisiä on vakinaistettava.

• Vihreät ovat tällä kaudella olleet mukana hallitussopimuksessa, jossa näihin asioihin kiinnitetään erityistä huomioita. Asioita on käsitelty myös valtuuston hyväksymässä henkilöstöstrategiassa.

86. Kaupungin virat on täytettävä pätevyyden, ei poliittisten mandaattien tai kaverisuhteiden mukaan. Avoimet työpaikat on asetettava avoimeen hakuun. Uusia työntekijöitä palkattaessa on noudatettava tasa-arvoperiaatetta unohtamatta seksuaalisia, eettisiä, etnisiä tai kielellisiä vähemmistöjä.

• Ks. kohta 80.

VI Elinkeinopolitiikalla lisää työpaikkoja ja verotuloja
 

87. Työllisyyden parantaminen on Turun kohtalonkysymyksiä. Suuria yrityksiä tukevan elinkeinopolitiikan sijaan Turun on edesautettava erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten syntymistä, sillä ne tuottavat kaupungin asukkaille uusia palveluja ja työllistävät usein myös vähemmän koulutettua työvoimaa. Palveluyritykset tuovat vakautta paikallistalouteen, eivätkä ole riippuvaisia toisella puolella maapalloa tehdyistä tuotantopäätöksistä. Palvelut parantavat seudullista kilpailukykyä ja toimivat myös vetovoimatekijänä teollisuusyritysten harkitessa sijoittumispaikkakuntaansa.

• Saimme tällä valtuustokaudelle elinkeino- ja työllisyysasioista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan. Tarve lisätä panostusta elinkeinoasioihin on tullut esiin nimenomaan vihreiden kautta jo edellisellä valtuustokaudella.

88. Yritteliäisyyden ja osaamisen kehittämiseksi Turun on tehtävä nykyistä enemmän yhteistyötä korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden kanssa. Turun on tarjottava opiskelijoille enemmän tilaisuuksia opinnäytetöihin.

• Näin on toimittu, kaupunginhallituksella on erillisrahoitus korkeakoulujen tilausopinnäytetöihin, harjoittelupaikkoihin ja lahjoitusprofessuureihin..

89. Elinkeinopolitiikassa on lisättävä yhteistyötä lähiseudun ja koko maakunnan kanssa. Laaja yhteistyö lähiseutujen kanssa on tärkeää alueen talouden ja työllisyyden kannalta.

• Tad Centre on valtuustokauden aikana uudistettu TSEKiksi (Turun Seudun Kehittämiskeskus).

90. Turkuun on perustettava Aasian kaupan ja kulttuurin keskus Aasian viennin edistämiseksi, sillä asiantuntemusta alalta on olemassa paikallisten korkeakoulujen piirissä.

• Asia on mukana hallitussopimuksessa Vihreiden aloitteesta.

VII Lisää demokratiaa!
 

91. Valtuuston tärkein tehtävä on muotoilla ja päättää kaupungin tulevaisuutta ja toimintaa määrittävät tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi valtuuston on kyettävä jakamaan käytettävissä olevat resurssit realistisesti. Valtuustolle on palautettava taloudellista päätösvaltaa ja vastuuta. Uusia investointipäätöksiä tehtäessä kaupungin investointihankkeita on tarkasteltava kokonaisuutena.

• Tarkastuslautakunta Vihreän puheenjohtajansa johdolla on kiinnittänyt näihin asioihin erityistä huomiota raportoidessaan valtuustolle. Pitkän aikavälin investointiohjelma tuotiin kaupunginhallitukseen, joka palautti sen uuteen valmisteluun. Sen jälkeen asiasta ei ole kuultu.

92. Osaavat ja asioihin perehtyvät valtuutetut ovat kaupungin ja kaupunkilaisten etu. Valtuuston toiminnan parantaminen edellyttää panostusta valtuustoryhmien toimintaedellytyksiin kuten koulutukseen, työtiloihin ja asioiden valmistelukäytäntöihin. Tarkastuslautakunnan asemaa ja merkitystä valtuuston päättämien asioiden seurannassa on korostettava. Päätösten toteutumisen seurannan on oltava suunnitelmallista ja kriittistä. Tarkastuslautakunnan jäsenistä vähintään puolet tulee valita valtuutetuista, ja tarkastuslautakunnan arviointikertomukset ja raportit on käsiteltävä valtuustolle järjestettävissä erityisissä seminaareissa.

• Kausi on ollut haasteellinen erityisesti kaupungin heikkenevän talouden vuoksi. Valtuustoryhmä on tyytyväinen kaupungin sille osoittamiin tiloihin; ne ovat toimivat (vaikkakaan eivät esteettömät). Tarkastuslautakunnassa on ollut valtuutettuja lain vaatima minimimäärä, eli puheenjohtaja (vihr.) ja varapuheenjohtaja (sdp).

93. Alueellisesti tai hallintokunnittain on järjestettävä kuntalaisten kyselytunteja valtuutetuille ja muille päättäjille.

• Joitakin tilaisuuksia on ollut kaupungintalolla mm. Turun päivänä ja erityisten projektien osana, mutta ei varsinaisesti vakiintuneena toimintana. Aluekumppanuuden puitteissa on järjestetty asukastilaisuuksia eri puolilla Turkua.

94. Aluetoiminnalle pitää osoittaa lisää tiloja kokoontumisia varten, esimerkiksi tietoliikenneyhteyksillä varustettuja korttelitietotupia, esimerkiksi kirjastojen yhteyteen. Näin asukkaat saavat paremmat valmiudet vaikuttaa aluettaan koskeviin hankkeisiin ja osallistua alueen omaehtoiseen kehittämiseen.

• Ks. kohta 95.

 

95. Aluekumppanuushankkeeseen ja aluetyöryhmien toimintaan pitää osoittaa enemmän resursseja niin, että aluetyöryhmät voivat kehittää toimintatapojaan. Toiminta on myös käynnistettävä ydinkeskustan alueella.

• Toiminta on laajentunut resurssien uudelleenjärjestelyn jälkeen koko kaupungin alueelle.

96. Vihreiden tavoitteena on edistää kuntalaisten omaa aktiivisuutta ja omaehtoista toimintaa itseen ja ympäristöön vaikuttavissa hankkeissa sekä osallistumisessa poliittiseen päätöksentekoon. Kuntalaiset pitää saada mukaan jo varhaisessa valmisteluvaiheessa, koska silloin voidaan parhaiten hyödyntää kuntalaisten tietämystä. Kuntalaiset saavat ja joutuvat tällöin ottamaan kantaa myös erilaisten vaihtoehtojen realistisuuteen. Tärkeää on antaa myös ajanmukainen palaute siitä, miten kuntalaisten käsitykset on otettu huomioon.

• Kaupunki on edistänyt kuntalaisten mahdollisuuksia päätöksenteon seurantaan kehittämällä erityisesti kaupungin internetsivuja. Lisäksi on järjestetty useita asukastilaisuuksia ympäri Turkua.

97. Erityisesti maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa ottamaan käyttöön erilaisia osallistumisen muotoja. Kaavakävelyt, kaavakahvilat ja internetpelit havainnollistavat suunniteltavia hankkeita ymmärrettäväksi ja palautekortit ja suunnittelutiimit antavat asukkaille joustavia tapoja osallistua hanketta koskevaan vuoropuheluun. Kaavoitusasioissa kehiteltäviä käytäntöjä on laajennettava myös muuhun kunnallisen päätöksenteon valmisteluun.

• Ks. kohta 10

98. Turussa on kaikkien merkittävien asioiden valmistelussa otettava käyttöön päätösten sukupuolivaikutusten arviointimenettely. Menettely on olennainen osa päätösten sosiaalisten vaikutusten selvittämistä.

• Suvausta on pidetty esillä erilaisten liikunta- ja kaavoitushankkeiden yhteydessä, mutta siitä ei ole muodostunut käytäntöä.

99. Turun on lähdettävä mukaan Kuntaliiton Demokratian tilinpäätös-hankkeeseen, jossa on tarkoitus selvittää sekä edustuksellisen että suoran demokratian toteutumisen muotoja kunnissa.

• Näin on toimittu.

Kirjoitus lisätty 28.11.2009.