Vihreiden Elina Rantanen on toiminut syksyn ajan Turun hyvinvoinnin apulaispormestarina. Haastattelimme Elinaa uudesta tehtävästä, sotepalveluiden siirtymisestä hyvinvointialueille ja ajankohtaisista ja tärkeistä soteen liittyvistä kehittämistavoitteista.
Olet ollut Turun hyvinvoinnin apulaispormestarina nyt syksyn ajan. Miltä uudet saappaat ovat tuntuneet?
– Todella mielenkiintoisilta ja samalla aika isoilta – käsissämme on liuta asioita, jotka pitää laittaa kuntoon niin omalla tontillani hyvinvoinnin puolella kuin koko pormestariston yhteisellä työkentällä. Haasteet kuitenkin motivoivat minua, olenhan halunnut tähän tehtävään juuri siksi, että saisin olla tekemässä parempaa Turkua turkulaisille. Päivät ovat olleet täysiä ja olen saanut olla tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa. Elävän vuoropuhelun palaaminen pitkän etäajan jälkeen on tuntunut mielekkäältä.Loppuvuodesta on siirrytty taas enemmän etätyöhön. Olen oppinut aivan valtavasti uutta ja olemme tehneet jo monia linjauksia ja päätöksiä, joilla parannetaan turkulaisten hyvinvointia. Välillä haasteiden koko hengästyttää. Kun muistaa vanhan totuuden siitä, että maailma muutetaan pala kerrallaan, selviää hyvin.
Sotepalvelut siirtyvät pian hyvinvointialueille, mutta olet silti päättäväisesti laittamassa asioita parempaan jamaan kaupungin sotessa. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, jotka Turussa on saatava kuntoon ennen hyvinvointialueiden aloittamista?
– Sotepalvelut ovat samojen ihmisten samoja palveluita ja ne siirtyvät hyvinvointialueelle juuri sellaisina, jollaisiksi me ne kunnissa teemme. Mikään ei muutu kuin taikaiskusta: hyvinvointialueella on todennäköisesti samoja päättäjiä ja samaa asiantuntijuutta jatkamassa palveluiden kehittämistä kuin kunnissa. Siksi emme voi vain antaa olla ja odottaa, että “joku” tarttuu ongelmiin myöhemmin. Kiireisintä on saada perusterveydenhuollon jonot purettua ja lisättyä painopistettä varhaiseen hoitoon niin somaattisissa kuin psyykkisissä sairauksissa. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö on saatava toimimaan ja nuorten psyykkinen tuki vastaamaan tarpeisiin. Kehittämistä tarvitaan myös vanhus-, perhe- ja sosiaalipalveluissa. Kehittämisen tulee kohdistua varhaisen tuen suuntaan, sillä millään muulla tavalla emme pysty vastaamaan kasvavaan kysyntään.
Julkisuudessa on puhuttu paljon pitkistä jonoista terveydenhoitoon. Miten taataan, että jokainen turkulainen pääsee tarvittaessa terveyskeskukseen?
– Toimenpidepaketista tämän varmistamiseksi on jo päätetty ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ensiavuksi tarvitaan apua jonojen purkamiseen ulkopuolelta, sillä koronan vuoksi kasaantunut hoitovelka on kuormittanut kaupungin omaa henkilöstöä merkittävästi ja työn hallinnan ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi työkuormaa pitää keventää. Pidemmän päälle tärkeimpiä toimenpiteitä ovat työn organisointi niin, että hoitohenkilökunta voi keskittyä hoitamiseen ja työhyvinvoinnin lisääminen niin, että saadaan rekrytoitua lisääkin henkilöstöä.
Myös hoitajien palkat ovat puhuttaneet paljon varsinkin korona-aikana. Nyt kaupunki päätti juuri korottaa palkkoja kevyesti. Miksi olet pitänyt tätä tärkeänä asiana?
– Palkkojen on oltava tasapuolisessa suhteessa toisiinsa. Niitä on tarkistettava, kun huomataan, että joissain tehtävissä palkka ja vaativuus eivät kohtaa. Ylipäänsä työn houkuttelevuutta täytyy parantaa, kun huomataan, että on vaikea löytää tekijöitä. Hoitotyön vetovoimasta, mukaan lukien palkat, on pidettävä huolta valtakunnallisesti, jotta hyvinvointiyhteiskunta pyörisi jatkossakin.
Kaupunki on vastuussa ihmisistä myös heidän elämänsä loppupuolella. Millaista politiikkaa on tehtävä, jotta turkulaiset vanhukset voisivat hyvin?
– Vanhusten hyvinvointia luodaan ihan kaikilla päätöksillä, liittyivät ne sitten esteettömään joukkoliikenteeseen, seniorirannekkeeseen tai asumis- ja hoivapalveluihin. On tärkeää tukea hyvinvointia ennaltaehkäisevästi siten, että kaikilla ikäihmisillä on mahdollisuus harrastaa ja tavata toisiaan sekä saada tarvittavat terveyspalvelut ajoissa. Kun itsenäinen asuminen ei enää onnistu, tarvitaan ripeästi oikeanlaisia palveluja joko kotiin, välimuotoisiin asumisratkaisuihin tai ympärivuorokautiseen hoivaan. Politiikan painopisteenä on hyvinvoinnin lisääminen tukemalla yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta, jotta jokaisen turkulaisen elämän loppupää olisi mahdollisimman hyvä.
Apulaispormestarin kausi kestää vaalikauden ajan eli neljä vuotta. Mikä on tärkein henkilökohtainen tavoitteesi tälle ajalle?
– Niitä on useampi. Sote-palvelujen onnistunut siirto hyvinvointialueelle on yksi keskeisin tavoite, joka pitää sisällään palvelujen saatavuuden turvaamisen ja painopisteen siirron varhaisempaan tukeen. Toinen on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen nopeilla vastauksilla mielenterveysongelmiin ja palvelujen raja-aidattomuudella, kun kasvatus ja opetus jäävät kaupunkiin ja sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Kolmas on se, että hyvinvoinnin apulaispormestarin tehtäväkenttään myös kuuluvia kulttuuria ja liikuntaa linjataan aiempaa strategisemmin osaksi kaupunkilaisten hyvinvointia. Ja neljäs on se, että kaupunki pystyy vastaamaan ilmastotavoitteisiinsa vähentämällä erityisesti liikenteen päästöjä merkittävästi neljän vuoden aikana.
Ehkä tämän kaiken voisi summata tavoitteeksi siitä, että Turku on näiden neljän vuoden jälkeen sote-uudistuksesta hienosti uudenlaiseksi toimijaksi ponnistanut, entistäkin kestävämpi, inhimillisempi ja parempi kaupunki, ja että turkulaiset voivat hyvin kaikkien isojen muutosten jälkeenkin – ja pitkällä tähtäimellä entistä paremmin.